Käänne tapahtui kesäteatterissa. Lavalla oli yhtä aikaa kaksi hahmoa: väritön, työhönsä tympääntynyt, mutta arvostettu professori ja värikkäästi pukeutunut, rullaluisteluun hurahtanut nainen. Tajusin katsovani lavalla kahta mahdollista tulevaisuuttani.
Jos jatkan entiseen tapaan, olen pian kuin tuo harmaa professori. En kaivannut rullaluistimia tai kirkkaanvärisiä vaatteita – kaipasin innostusta, muutosta, jotain uutta.
Matkani hyvinvoinnin maailmaan
Pohdin, miten muuttaisin elämäni?
Jo teini-ikäisenä päätin yhden tv-sarjan nähtyäni, että minusta tulisi fysioterapeutti – tai kuten silloin sanottiin, lääkintävoimistelija.
Ihmisen anatomia kiehtoi minua syvästi. Liikkeen vaikutus hyvinvointiin antoi tekemiselleni merkityksen.
Vuorotteluvapaani aikaan, kun esikoisemme aloitti koulun, suoritin NLP-opinnot. Niiden myötä aloin kaivata entistä kokonaisvaltaisempaa ja syvempää otetta työhöni. Silloin löysin pilateksen – ja tiesin heti, että tämä oli minun juttuni. Hain koulutuksen Lontoosta, jonne muutimme perheen kanssa kahdeksi vuodeksi.
Tyhjän pesän kipu ja uusi näkökulma elämään
Lasten muutto kotoa lukion jälkeen tuli minulle yllätyksenä – ja kipuna. Olin toki ylpeä heidän päästessään opiskelemaan toivealojaan. Minulla oli työ, yritys, omat harrastukset ja hyvä parisuhde. En tunnistanut itsessäni ”tyhjän pesän syndroomaa”, vaikka olin siitä kuullut.
Silti tunsin yllättävää tyhjyyttä ja arvottomuutta, johon vastasin lisäämällä työntekoa. Vuosi toisensa jälkeen aloin huomata, että ennen niin rakas työ alkoi tuntua tyhjältä ja jopa tylsältä – vaikka en halunnut sitä itselleni myöntää. Luulin, että ohjaisin pilatesta loppuelämäni.
Kauppareissulla huomasin lastenosastolla nallen. “En voi tuollaista itselleni ostaa” -ajatuksen kanssa jatkoin matkaa. Kotona kadutti. Viikonlopun lehdessä: “Kaikki pehmolelut -40%”. Silloin sanoin miehelleni, että nyt sen nallen haen.
Niin tuli Sulosta minulle assari.
Tuon kesäteatterin jälkeisissä tunnelmissa huomasin kiinnostuvani entistä kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta ihmisten hyvinvointiin. Pilateksessa huomioidaan koko keho – päästä sormiin ja varpaisiin – ja keskittymisen kautta yhdistyy myös mieli. Mutta ihminen on vielä paljon enemmän.
Nämä ajatukset veivät minut opiskelemaan kokonaisvaltaiseksi hyvinvointivalmentajaksi. Ensin suoritin Integratiivinen Health Coach® -koulutuksen ja sen jälkeen jatkotason, HCA Master Coach®. Nyt opinnot jatkuvat Positive Psychology Coach –koulutusohjelmassa.
Huomasin myös kaipaavani enemmän iloa, irtipäästämistä, naurua ja jopa hulluttelua. Olin pitkään lueskellut Naurujoogasta ja se oli minua kiinnostanut. Mielestäni se ei kuitenkaan sopinut minulle – halusinhan perustaa tekemiseni asiantuntijuudelle ja teorialle.
Onneksi luovuin omista ennakkoajatuksistani ja lähdin Naurujoogan viikonloppukurssille. Siellä ymmärsin, että silläkin on teoriapohja ja on olemassa tutkittua tietoa naurun voimasta. Sehän johti ohjaajakoulutukseen. Huomasin myös leikittelyn lisääntyvän omassa olossani. Useinkin metsälenkillä tasapainoilen kaatuneita puita pitkin, kävelen takaperin pieniä polkuja ja kierrän puita ympäri – ihan vaan ilokseni ja poiketakseni rutiinista.
Valmennukseni sinulle – läsnäoloa ja kokonaisvaltaista tukea
Valmentajana saan käyttää kaikkea osaamistani ja kokemustani laajasti. Käytän paljon kehollisia harjoituksia, koska muutos ei tapahdu vain puhumalla – eikä elämä muutu pelkällä ajattelulla.
Puhe on ollut iso osa työstäni jo aiemminkin, Pilateksessakin en useinkaan koe tarpeellisena itse näyttää liikkeitä, vaan ohjaan puheen ja käsien avulla. Aina on tärkeintä, että asiakas tuntee liikkeen ja oppii tiedostamaan kehonsa. En opeta siis vain harjoituksia, vaan merkityksellisempää kehonhallintaa ja kehotuntemusta
Olen myös huomannut vaihdevuosien ja iän tuomat muutokset, siksi kohderyhmäni on erityisesti 50-vuotta täyttäneet naiset – yläikärajaa ei ole.
Asiakkaani kuvailevat minua lämpimäksi, kuuntelevaksi ja turvalliseksi. He kokevat valmennukseni oivalluttavaksi, rauhalliseksi ja tarkkanäköiseksi – läsnäoloni huomioi koko ihmisen.
Rehellisyys, aitous, perhe ja terveys ovat minulle merkityksellisiä arvoja ja niiden mukaan elän ja toimin.
Minulle tärkeintä on luoda tila ja hetki, jossa sinä voit pysähtyä, vahvistua ja tulla kohdatuksi juuri sellaisena kuin olet.
Mitä jos eläisit seuraavat vuodet itseäsi varten?
Ei muiden odotusten mukaan, ei roolien kautta, vaan omasta kehosta ja omasta elämästä käsin. Tämä ei ole nopea ratkaisu, vaan rauhallinen ja turvallinen matka takaisin itseesi.